Varhaiskasvatus ja äidinkielen opetus

Esikoulutoiminta

Esikoululla tarkoitetaan varhaiskavastusta, jonka lähtökohta on lapsen ainutlaatuiset kyvyt, uteliaisuus ja oppimisen halu. Täältä voit lukea lisää esikoulun opetussuunnitelmasta Ruotsissa (Lpfö 18):

Opetussuunnitelma suomeksi

Esikoulupaikkaa haetaan suoraan kunnan sähköisten palveluiden kautta (e-tjänst).

Sinulla on oikeus hakea suomenkielistä hoitopaikkaa, koska Gislavedin kunta kuuluu suomenkielen hallintoalueeseen. Gyllengårdenin päiväkodissa on suomenkielistä henkilökuntaa ja kaksikielistä toimintaa kehitetään kunnassa jatkuvasti. Hoitopaikkaa hakiessa voit ilmoittaa toiveesta saada suomenkielistä hoitoa ja opetusta lapsellesi. Lisätietoa suomenkielisestä päivähoidosta löytyy täältä.

Lapsen on oltava vähintään vuoden ikäinen saadakseen paikan. Yö-, ilta- ja viikonloppuhoitoa tarvitsevien on suositeltavaa hakea hoitopaikkaa viimeistään kuusi kuukautta ennen hoidon aloitusta. Hoitopaikan valinnassa otetaan huomioon etäisyys hoitopaikan ja kodin välillä, perheet toiveet sekä sisarusten hoitopaikat. Hoitopaikka tarjotaan neljän kuukauden sisällä hakemuksesta.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa lapsille mielekästä vapaa-ajantoimintaa ja tukee koulun opetusta. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla täydennetään koulun opetusta. Siellä keskitytään elämyksiin ja ryhmätyöskentelyyn oppilaan yksilöllisistä lähtökohdista käsin.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu lapsille kuudesta vuodesta alkaen kevätlukukauteen sinä vuonna kun lapsi täyttää 13 vuotta.

Maksut ja säännöt

Kuukausimaksu maksetaan 12 kuukautta vuodessa, kun lapsi saa paikan esikoulussa tai aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Maksu perustuu perheen yhteiseen bruttotuloon. Esikoulun korkein taksa on 3% tuloista – kuitenkin korkeintaan 1 645 kruunua kuukaudessa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan korkein taksa on 2% tuloista – kuitenkin korkeintaan 1 097 kruunua kuukaudessa.

Äidinkielen opetus peruskoulussa ja lukiossa

Äidinkielenopetuksen tavoite on kannustaa oppilaita keskustelemaan, lukemaan ja kirjoittemaan suomenkielellä. Oppilaille tarjotaan lisäksi mahdollisuus tutustua kansallisten vähemmistöjen historiaan, kulttuuriin ja tapoihin.

• Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvilla oppilailla on vahvempi oikeus äidinkielen
  opetukseen kuin muilla oppilailla.
• Riittää että yksikin oppilas haluaa opiskella kieltä, jotta opetusta tulee tarjota.
• Oppilaan ei tarvitse osata kieltä entuudestaan.
• Opetus on usein tavallisen koulupäivän ulkopuolella.
• Keskustele koulun rehtorin kanssa äidinkielen opetuksesta. Hakemus jätetään
  rehtorille.